Millaiset lisävarusteet parantavat auton turvallisuutta? Kirjainlyhenteiden viidakosta ei kannata huolestua, vakuuttaa Kamuxin asiantuntija 

Auton lisävarusteita vertaileva voi törmätä alati kasvavaan joukkoon kirjainlyhenteitä, joilla eri lisävarusteita nimetään. 

Yleisimmät turvallisuutta edistävät varusteet ovat useissa automalleissa nykyään jo vakiovarusteina. Esimerkiksi lukkiutumattomat ABS-jarrut, turvatyynyt ja ESC-ajonvakautusjärjestelmä löytyvät monesta hieman iäkkäämmästäkin autosta. Tekniikka kuitenkin kehittyy vauhdilla, ja autoilijan voi olla vaikea pysyä kartalla, millaisia lisävarusteita autoihin on saatavilla, ja mitä lisävarusteiden erilaiset kirjainyhdistelmät oikein tarkoittavat. Tästä ei kuitenkaan kannata hätkähtää, Kari Pietarila Kamuxilta sanoo.  

”Kirjainlyhenteitä on paljon, ja eri automerkit saattavat myös kutsua samaa lisävarustetta eri nimillä. Näitä ei todellakaan tarvitse itse tunnistaa, vaan ihan perussanastolla pärjää mainiosti. Autokaupoilla asiantuntija pystyy auttamaan, jos hänelle kuvailee haluamansa varusteen toimintaperiaatetta tai omia tarpeitaan auton turvallisuuteen liittyen”, Pietarila kertoo.  

Autoilun turvallisuutta edistävät muun muassa erilaiset valo-, tutka- ja kamerajärjestelmät sekä niiden yhdistelmät. Ne auttavat esimerkiksi parkkeeraamaan ahtaissa paikoissa, tunnistamaan esteitä ja muuta liikennettä hankalistakin kulmista, välttämään törmäyksiä ja pysymään omalla ajolinjalla. Tällaisia lisävarusteita ovat esimerkiksi parkkitutkat- ja kamerat, automaattinen törmäyksenesto, kaistavahti ja hätäjarrutusominaisuus. 

”Esimerkiksi kuolleen kulman varoitin on nykyisin jo melko yleinen lisävaruste. Tämä varuste siis havaitsee auton takapilarin taakse näkymättömiin jäävät toiset ajoneuvot ja on avuksi esimerkiksi ohitusta suunnitellessa tai moottoritiellä kaistan vaihdossa”, Pietarila sanoo. 

Moni nykyauto pystyy myös valvomaan kuljettajan vireystilaa. Yleensä järjestelmän toiminta perustuu ajotyylin tarkkailuun, jossa vaikkapa nopeat, toistuvat korjausliikkeet voivat kertoa kuljettajan valppaustason laskemisesta, jolloin auto huomauttaa asiasta. 

Pietarila muistuttaa, että talvella ja kuraisilla keleillä lisävarusteisiin kuuluvat tutkat, anturit ja kamerat on puhdistettava riittävän usein, jotta ne toimisivat optimaalisesti.  

”On myös syytä muistaa, että vaikka varusteet avustavat meitä turvallisessa ajamisessa, ne eivät milloinkaan korvaa turvallista ajotapaa ja kuljettajan valppautta liikenteessä.” 

Parempaa näkyvyyttä ajovaloautomatiikalla 

Uudemmissa automalleissa ajovaloautomatiikka voi olla jo erittäin kehittynyttä ja muun muassa säätää ajovaloja vastaantulevien autojen valojen mukaan. Tällöin esimerkiksi pimeällä ajettaessa kaukovalot voivat olla jatkuvasti päällä ilman että ne häikäisevät vastaantulijaa. Automatiikan ansiosta pimeitä kohtia ei synny samalla tavalla kuin lyhyille lähivaloille vaihdettaessa, vaan varjokohta osuu vain vastaantulevan auton kohdalle. Tämä parantaa autoilijan näkyvyyttä huomattavasti. 

Joissain autoissa voi olla myös harvinaisempi, niin kutsuttu yönäköominaisuus, joka tunnistaa pimeällä kohteita näkökentän ulkopuolelta. Se voi esimerkiksi havaita auton valokiilan ulottumattomissa olevan peuran tai kävelijän jo ennen kuin kohde ilmestyy näkökenttään, ja antaa tästä äänimerkin. Kamera kertoo, mistä suunnasta kohde lähestyy, jolloin kuljettaja pystyy ennakoimaan tilannetta. 

Oman auton lisävarusteita ei aina tunneta 

Joskus käy niin, että ihmiset huomaavat autonsa lisävarusteen, kuten törmäysvaroittimen, vasta kun se aktivoituu vaaratilanteessa.  

”Autokaupoilla varusteista ja valmiuksista kannattaa tiedustella asiantuntijalta. Myös auton käyttöohjekirjaan on hyvä tutustua ”, Pietarila sanoo. 

”Uudemmissa automalleissa voi olla valmiudet monille lisävarusteille niin, että ne voidaan ostaa ja aktivoida käyttöön myös jälkikäteen.”  

Tällaisia varusteita voivat olla esimerkiksi etäisyystunnistimella varustettu vakionopeudensäädin, tai paremmin liikennettä havainnoiva ajoavustin.  

Viimeisimmät