Kyselytutkimus selvitti, paljonko suomalainen on valmis maksamaan sähköauton lataamisesta

Kamuxin teettämän Suomalaiset Autokaupoilla 2022 -kyselytutkimuksen perusteella suomalainen on valmis maksamaan sähköauton lataamisesta enintään 126 euroa kuussa. Yli tuhannen vastaajan otannassa nähtiin merkittäviä eroja muun muassa ikäryhmien välillä. Kipukynnykseen vaikutti myös se, minkä merkkisellä autolla ajaa. Kamuxin maajohtaja Jani Koivu kertoo konkreettisen esimerkin siitä, miksi sähköauto on yhä edullinen valinta.

Suomalaisten kynnys maksaa sähköauton lataamisesta vaihtelee jonkin verran, kun tarkastellaan ikäryhmiä, asuinpaikkaa ja jopa omistetun auton merkkiä.

Siinä missä suomalainen on keskimäärin valmis maksamaan kuussa enintään 126 euroa sähköauton lataamisesta kotona, nuorissa ikäpolvissa (18–24-vuotiaat) summa on merkittävästi korkeampi: 273 euroa kuussa. Vähiten taas olisivat valmiita maksamaan 55–64-vuotiaat vastaajat, joiden maksimi menee 84 eurossa.

”Tässä mahdollisesti näkyy se, että bensiinin ja dieselin korkeat hinnat ovat olleet jo arkipäivää etenkin nuoremmille ja sähköauton lataukseen ollaan sitä kautta valmiit käyttämään enemmän rahaa, Koivu toteaa.

Kyselyn mukaan Etelä-Suomessa on hieman muuta Suomea korkeampi hintakatto lataamisen suhteen (140 euroa/kk). Matalin löytyy puolestaan Lapin läänistä (99 euroa/kk).

BMW-kuljettajat valmiimpia panostamaan – ajomäärä näkyy maksuhalukkuudessa

Vertailussa nähdään myös jonkin verran eroja sen suhteen, minkä auton vastaaja omistaa. BMW-kuskien 229 euron kuukausittainen hintakatto on selvästi keskimääräistä vastaajamäärää korkeampi ja myös kaikkia muita automerkkejä suurempi. Toiseksi eniten sähköauton lataamiseen panostaisivat Dacia-kuljettajat (224 euroa/kk) ja vähiten Renault (80 euroa/kk) sekä Seat (84 euroa/kk) -kuljettajat.

Myös vuosittaisella ajomäärällä on selkeä vaikutus siihen, kuinka paljon lataamisesta ollaan valmiita maksamaan. Kyselytutkimuksen mukaan vuodessa yli 30 000 kilometriä ajavat maksaisivat kuukaudessa enintään 214 euroa ja alle 5000 kilometriä ajavat 90 euroa. Summa nousee kutakuinkin samaa tahtia ajettujen kilometrien kanssa.

”Tässä näkyy selkeästi se, että mitä enemmän sähköautoa käyttää, sitä halukkaampi siihen on myös panostamaan. Monelle sähköautoon vaihtavalle käy helposti niin, että vaikka latausmaksu voi ensin mietityttää, niin pian huomaa, että polttomoottoriautoon verrattuna kulut ovatkin maltilliset. Samalla huomaa, että auton muutkin ominaisuudet ja miellyttävä ajettavuus tekevät siitä nopeasti hankintahinnan arvoista”, Koivu pohtii.

Sähköauto yhä edullinen valinta

Vaikka moni miettii nyt latauskustannuksia, niin Koivu muistuttaa sähköautolla ajamisen olevan yhä edullinen valinta polttomoottoriautoon verrattuna.

”Auton sähkönkulutukseen vaikuttavat auton merkin, mallin ja koon lisäksi esimerkiksi ajotapa ja -olosuhteet. Keskimäärin moderni sähköauto kuluttaa sadalla kilometrillä noin 20 kWh – pienemmät sähköautot vähemmän ja suuremmat enemmän. Polttomoottoriautolla sadan kilometrin matkan kulkemiseen saa yhä kaivaa kuvetta selvästi sähköautoilijaa enemmän, myös sähkön hinnan ollessa korkeammalla.”

”Isompi sähköauto voi suuremmilla ajonopeuksilla kuluttaa sadalla kilometrillä jopa 25 kWh. Kiinteän sähkösopimuksen hinnan ollessa 0,15 €/kWh, 100 kilometrin matkan taittamisen hinnaksi tulee 3,75 euroa. Jos hinta sopimuksessa onkin 0,35 €/kWh, vastaava ajomatka maksaa 8,75 euroa. Jos taas bensalla kulkevan auton kulutus on seitsemän litraa ja E95-bensan hinta on 2,0 €/l, sadan kilometrin matka maksaa 14 euroa ja 9 litran kulutuksella 18 euroa”, Jani Koivu havainnollistaa.

Kamuxin Suomalaiset autokaupoilla 2022 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 13–17.1.2022. Kohderyhmänä olivat 18–70-vuotiaat suomalaiset, jotka omistavat ajokortin, joiden taloudessa on auto ja jotka vastaavat joko yksin tai yhdessä perheenjäsenen kanssa talouden autohankinnoista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuului 1041 vastaajaa.

Viimeisimmät