Kamux tutkii: Suomalaiset autoilijat luottavat yhä eniten bensiiniin

Kamuxin teettämästä tutkimuksesta selviää, että suomalaiset luottavat voimanlähteenä bensiiniin. Hybridit kiinnostavat, mutta hinta mietityttää.  

Suomalainen autoilija muuttaa autoilutottumuksiaan hitaasti, eikä lähde herkästi vaihtamaan kerran toimivaksi havaittua. Polttoaineiden kohonneet hinnat eivät ole vaikuttaneet merkittävästi suomalaisten bensauskollisuuteen. Kamuxin teettämän Suomalaiset ja ruotsalaiset autokaupoilla 2024 -tutkimuksen vastaajista noin puolet ei kokenut vallitsevan maailmantilanteen vaikuttavan valintaansa autokaupoilla. 

Suomalaisista yhä 65 % ajaa bensiiniautolla ja 22 % dieselillä. Molempien polttoaineiden suosio on laskenut hitaasti viimeisten vuosien aikana – noin 1 prosenttiyksikön vuodessa. Kevythybridien osuus autokannasta on 5 %. Kevythybridiautoissa on polttomoottorin lisäksi pieni sähkömoottori, joka avustaa polttomoottoria ja vähentää sen kuormitusta ja polttoaineenkulutusta. Ladattavien hybridiautojen (4 %) sekä täyssähköautojen (3 %) osuus on puolestaan varovasti kasvanut 1 prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Kaasuautot (1 %), joita ei aiempina vuosina näkynyt kyselyissä lainkaan, ovat myös löytäneet suomalaisten kuluttajien autotalleihin. 

”Sukupuolella ei vaikuta olevan merkitystä fossiilisen käyttövoiman valinnassa. Tutkimukseen vastanneista suomalaisista bensalla ajavista oli miehiä 64 % ja naisia 66 %. Dieselissä käyttöjakauma näytti olevan yhtä tasa-arvoinen; miehistä 23 % ja naisista 21 % luottavat dieselautoonsa. Eroavaisuuksia näkyi oikeastaan vasta ikäryhmissä, sillä siellä bensiiniä suosivat eniten (69 %) 25–34-vuotiaat ja vähiten (59 %) 17–24-vuotiaat, joiden osuus dieselautoista on puolestaan korkein (31 %)”, kertoo Kamux Suomen toimitusjohtaja Jani Koivu. 

Bensiinillä kulkeva auto on autokaupoilla edelleen vahvoilla. Kysyttäessä, mikä on seuraavan autosi todennäköisin voimanlähde, lähes puolet (46 %) suomalaisista valitsee yhä bensiinin. Toisiksi suosituin on ladattava hybridi (17 %). Muuta maata vahvemmin bensiinillä kulkevaan autoon luottavat Itä-Suomen autoilijat, sillä jopa 59 % heistä valitsisi sen seuraavaksi autokseen.   

Kevythybridi kiinnostaa naisia 

Vaikka edelleen lähes puolet suomalaisista naisista (44 %) ja miehistä (48 %) valitsisi seuraavaksi autokseen bensiinillä kulkevan, 19 % kyselyyn vastanneista naisista harkitsee kevythybridiin ja 18 % ladattavaan hybridiin siirtymistä. Miehistä ladattavaan hybridiin vaihtaisi 16 % ja kevythybridiin 9 %. Täyssähköauton hankkisi 12 % miehistä ja 6 % naisista. 

38 % kaikista vastaajista mainitsee auton vähäpäästöisyyden olevan tärkeä tekijä ja ohjanneen auton hankinnassa tai ohjaavan siinä tulevaisuudessa entistä enemmän (2021: 39 %, 2022: 43 %). 15 % puolestaan kertoo, ettei auton vähäpäästöisyys kiinnosta lainkaan (2021: 11 %, 2022: 13 %). 44 % pitää vähäpäästöisyyttä periaatteessa tärkeänä, mutta toteaa, ettei se ohjaa autovalintaa tällä hetkellä (2021: 47 %, 2022: 42 %).  

Iso osa suomalaisista autoilijoista pitää hybridi- ja sähköautoja edelleen liian kalliina. 

”Nuorista (17-24v.) auton hankkijoista jopa 82 % pitää liian korkeaa hintaa esteenä”, Jani Koivu toteaa ja jatkaa: ”Tutkimuksessa selvisi, että 65-70-vuotiaat (33 %) ovat kaikkein kriittisimpiä julkisen latausverkon kattavuudesta ja katsovat, ettei se palvele heidän tarpeitaan. Hinnan lisäksi kyselyyn vastanneita epäilytti hybridi- ja sähköautojen tekniikan vikaherkkyys, liian lyhyt toimintasäde tarpeisiin nähden sekä haastavat latausmahdollisuudet.”  

Kamuxin teettämän tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 18-25.1.2024. Kohderyhmänä olivat 18-70 vuotiaat suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka omistivat ajokortin ja joiden taloudessa on auto sekä vastaavat joko yksin tai yhdessä perheenjäsenen kanssa talouden autohankinnoista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan maan väestöä valtakunnallisesti. Suomessa tutkimukseen osallistui 1377 vastaajaa, joista lopulliseen kohderyhmään kuului 1000 vastaajaa. Ruotsissa osallistui 1407 vastaajaa, joista lopulliseen kohderyhmään kuului 1000 vastaajaa. 

Viimeisimmät