Klassisen tyylikkäillä brittiautoilla on uskolliset faninsa

Brittiautot vievät helposti mennessään. Kamux kysyi autoharrastaja Pekka Vitikaiselta, mikä niissä viehättää.  

Varkaudessa omaa autokorjaamoaan pyörittävän Pekka Vitikaisen autoharrastus alkoi nelisenkymmentä vuotta sitten. Nyt omia autoja on suunnilleen yhtä paljon kuin harrastusvuosiakin.  

Eniten Vitikaista viehättävät vanhat brittiläiset automerkit, ja aivan erityisesti klassinen pikkuauto Morgan. Vitikainen toimii Suomen Morgan-kerhon puheenjohtajana, ja myöntää myyneensä automerkille koko sielunsa. Innostus on peruja isältä, jonka kanssa Vitikainen sai jo lapsena laitella vanhoja klassikkoautoja.  

Autojen ympärille syntyvät yhteisöt ovat olennainen osa harrastusta. Brittiautoilla on paljon omia merkkikerhoja, jotka järjestävät erilaisia tapahtumia, Vitikainen kertoo. 

”Kerhojen toiminta on tiivistä ja yhteisöllistä. Esimerkiksi Jaguarilla on erityisen hyvä ja aktiivinen kerhoporukka, jonka kanssa juuri tapasimme”, hän kehuu. ”Tapahtumissa tavataan tuttuja, esitellään omia autoja, ja jaetaan vinkkejä huoltoon ja korjaukseen.” 

Yksinkertaisen tyylikkäitä 

Morganeita Vitikaisella on kaksi, joista toinen on omistajansa mukaan Suomen vanhin, vuodelta 1957. Toinen on vuoden 1989 malli.  

Käsityönä tehty Morgan on pieni ja askeettinen mutta tyylikäs auto, Vitikainen kuvailee. Se on siis varsin tyypillinen brittiläinen auto, joita on perinteisesti leimannut klassinen tyylikkyys.  

”Oli kyseessä sitten pienempi urheiluauto tai jokin luksuspeli, esimerkiksi Jaguar, brittiautojen sisätiloissa on aina käytetty paljon jalopuuta, kuten mahonkia tai tammea, ja nahkaa”, Vitikainen kertoo. ”Englantilaiseen autokulttuuriin ovat myös aina kuuluneet olennaisesti juuri urheiluautot, jotka ovat tavallisesti pieniä, yksinkertaisia ja helposti huollettavia.”  

Kuten autoharrastajat yleensä, Vitikainenkin myöntää suhtautuvansa autoihin ennen kaikkea tunteella.  

”Jos joku makea auto tulee vastaan, se hankitaan, ja sitten perästäpäin mietitään, että olikohan tässä mitään järkeä. Se, että tallissa on tällä hetkellä nelisenkymmentä harrasteautoa, kertoo ehkä jotain.”  

Viimeisimmät